Ihonhoidon kysymykset ja pähkäilyt ovat kosmetologille arkipäivää. Tähän artikkeliin olen kerännyt klassiset kysymykset ja niihin antamani vastaukset. Sama artikkeli on julkaistu kauneudenhoitoalan ammattilaisille suunnatussa lehdessä KosmetologiSKY.
”Käytän ihonhoitoon perusvoidetta. Se levittyy helposti, imeytyy nopeasti ja on edullista”.
Perusvoiteet sisältävät kosteutta sitovia ainesosia eli humektantteja, eikä niissä ole hajusteita eikä väriaineita. Perusvoide on varmasti paikallaan, jos iho ei ole terve ja ehjä ja sen vastustuskyky on heikentynyt.
Ihon kauas kantoisen nuorekkuuden kannalta perusvoide ei ole paras vaihtoehto. Perusvoiteista puuttuvat useimmat kosmetiikan vaikuttavat ainesosat kuten UV-suojat, vitamiinit ja antioksidantit. Siksi ne eivät aktivoi ihon omia toimintoja eivätkä suojaa ihoa tarkoituksenmukaisella tavalla.
”Käyn kosmetologilla hoidossa, mutta voiteet ostan muualta.”
Hoidon aikana kosmetologilla on mahdollisuus tarkastella asiakkaan meikitöntä ihoa keskimäärin noin tunnin ajan. Samalla jutellessa selviää, vastaako kotihoito ihon vaatimuksia ja hoidollisiin tavoitteisiin juuri sillä hetkellä.
Jos asiakas käyttää tuotteita, joita hän ei välttämättä itsekään muista eikä kosmetologi tunne, putoaa pitkän tähtäimen ihonhoidosta pohja pois. Kun ihon koti- ja hoitolahoito tukevat toisiaan, asiakas saa täyden hyödyn niihin sijoittamilleen ajalle ja rahalle ja kosmetologi voi kantaa täyden vastuun työstään.
”Käyn kosmetologilla kerran vuodessa.”
Eräs yleisimmistä syistä tulla kosmetologille on ihossa havaittu selkeä ongelma. Silloin tuloksiin päästää vain harvoin kertakäynnillä. Vaaditaan useita hoitoja, systemaattista kotihoitoa, kotihoidon säätöä ja täydentävien hoitomuotojen tukea. Matkan varrella kosmetologin on arvioitava tilannetta ammattilaisen silmin ja asiakasta pitää motivoida itsehoitoon.
Ihonhoito ei ole nopeus vaan kestävyyslaji.
Myös jokainen vuodenaika on ihonhoidon tarkastuspiste. Talvella ilmankosteus ja valon määrä romahtaa ja pöly nousee ilmaan. Kosteuden ja D-vitamiinin puutteessa iho karheutuu, hilseilee ja paranee hitaammin haavoista. Rikkinäinen iho on infektioportti, joka aiheuttaa epämukavuutta ja saattaa laukaista isompiakin iho-ongelmia, kuten atooppista ekseemaa. Kosmetologi osaa arvioida, selvitäänkö talvesta tehostetulla hoidolla vai vaaditaanko esimerkiksi käyntiä ihotautilääkärillä.
Pitkän pimeän kauden jälkeen valoa suorastaan palvotaan. Jos UV-suojaus keväthuumassa unohtuu, valuvat talvella saavutetut hoitotulokset nopeasti hukkaan. Kun kesä etenee, ruskettuminen, ihon paksuuntuminen ja talintuotannon kiihtyminen tuovat jälleen muutoksia ihoon ja sen hoitoon.
Myös kehon sisäiset tekijät näkyvät ihossa. Esimerkiksi stressin vaikutukset estrogeenin ja kortisoniin aiheuttavat ihomuutoksia. Kosmetologihoitojen rentouttavan ja mielihyvähormoni oksitosiinin lisääntymisen lisäksi ihonhoidon ammattilainen osaa sparrata stressi-ihoisia niin ravintoon, uneen liikuntaan kuin henkiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Tämän paletin koossa pitämiseen vaaditaan lähes aina enemmän kuin yksi tapaaminen vuodessa.